Uuden lightboxin testailua. Kolme kuvaa samasta kohteesta vain valaistuksen suuntaa vaihdellen. Edelleen siis ainoana valonlähteenä halogeenipöytälamppu. Eipä sitä tälläinen "perus"räpsijä tajunnutkaan miten paljon voi kuva ja sen luonne muuttua vain valoa siirtelemällä. Eipä siis ihme, että tätä kutsutaan VALOkuvaukseksi .
Malliesineenä appiukon veistelemä lintu.

Törmäsinpä (nyt vasta?) netissä näemmä hyvin jo huomiota saaneeseen ilmiöön, jossa pitää ottaa kuva itsestä pää pakastimessa ja julkaista se netissä (esim. Flickrissä) tunnisteella 241543903. Tällöin netin hakukoneet alkavat tuolla samaisella numerosarjalla löytää melkoisia määriä kuvia ihmisistä pää pakastimessa. Mielenkiintoinen idea netin mahdollisuuksista, vaikka itse kuvan idea ei ehkä olekaan sieltä fiksuimmasta päästä.

Itse en nyt kuvaa lähtenyt ottamaan, mutta haastanpa ainakin mielenkiinnosta tekemään esim. Googleen haun "241543903" ja klikkaamaan kuvat (kuvahaku, images, etc.). Onpahan tällä ilmiöllä jo Facebook-sivunsakin ja muuta infoa osoitteessa 241543903.info.

Muutama kuukausi sitten törmäsin muistaakseni digicamera.netin uutisissa itse tehtyyn lightboxiin. Kyseessä on siis laatikko, jonka sisässä olevaa kuvattavaa asiaa voidaan valaista melko yksinkertaisesti ja hallittavasti. Käsittääkseni vastaavanlaisia systeemejä voi myös ostaa valmiina ja laadukkaista materiaaleista valmistettuna, mutta niiden hinnat ovat tällaisen harrastelijan ulottumattomissa tai sellaiseen ei vain muuten halua investoida, kun ei koskaan tiedä paljonko sellaiselle olisi käyttöä. Siispä tekemään itse.

Googlen hakusanoilla "diy lightbox" löytyy hyvä kuvia ja artikkeleita useampiakin ja itse nappasin ohjeet heti ensimmäisen Googlen tuloksen blogista. Lyhykäisyydessään otetaan (jostakin roskalavalta tms.) kohtuullisen kokoinen pahvilaatikko, johon leikataan kolmelle sivulle "ikkunat". Näihin ikkunoihin sitten kiinnitetään valon hajoittimiksi ohutta paperia tai kangasta. Itse käytin valkoista silkkipaperia, joka kyllä on todella herkästi rikki menevää (itsellä repesi heti seuraavana päivänä yksi ikkuna). Hiukan kestävämpää siis voisi materiaaliksi valita tai sitten olla allekirjoittanutta varovaisempi .

Oman askartelun tuloksena syntyi seuraavan näköinen tuotos:

Kolme ikkunaa päällystettynä silkkipaperilla. Kiinnitetty roudarinteipillä ja lisäksi hieman vielä vahvistettu lisäpahvisuikaleella suuaukon "yläpalkkia". Tuohan ei vielä ole valmis ilman jonkinlaista taustapahvia/-paperia/-kangasta. Joten tungin sisään valkoisen A3-kokoisen kartongin taustaksi (tuosta näkyy myös tuo repeytynyt silkkipaperin kulma):

Tämän jälkeen valonlähteitä haluttujen ikkuna-aukkojen kohdalle ja kuvaamaan. Itse käytin testaamiseen vain yhtä valoa oikealta sivulta. Heti ensimmäisestä kuvasta huomasin, ettei oman kamerani automaattinen valkotasapaino tosin tuota järjestelyä hallinnut, vaan tuotti melko keltaisen yleissävyn:

Säädin valkotasapainon muutaman lisäkuvan perusteella lopulta hehkulamppuasetukseen, jolla mielestäni värit ovat melko hyvin kohdallaan (joskin ehkä omasta mielestä hieman hailakat).

Ajattelinpa vielä vertailupohjaksi ottaa samasta asetelmasta kuvan ilman tuota boksia samalla valonlähteellä ja taustapahvilla.

Kaikki kolme mallikuvaa ovat ainoastaan rajattuja, mutta muuten käsittelemättömiä.

En nyt täysin saanut varmaan parasta irti tuosta boksista, koska tuo ilmankin otettu kuva on varsin toimiva (ellei jopa parempi kuin boksin kanssa). Varjot ovat hiukan tummemmat ja jyrkemmät kuin boksin sisällä, joten siinä omaan silmään suurin ero. Ehkä valaistuskin on boksin sisällä hieman pehmeämpi.

Täytyy myöhemmin kokeilla vielä useamman valonlähteen kanssa, josko boksista sitten saisi enemmän irti, mutta varsin kivaltahan tuo näyttää näinkin. Kustannuksiin voi laskea silkkipaperin, ja taustapahvin eli selvästi alle 10 euroa eikä tuon askarteluun aikaakaan kulunut kuin tunnin verran. Eli ainakin itselle varsin kokeilun arvoinen juttu.

Valokuvausta voin sanoa harrastaneeni parisen vuotta. Taitaa olla tasan sen verran siitä, kun ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani (merkkiä Sony). Kuvausta olisin varmasti voinut alkaa harrastamaan myös aiemminkin, mutta miehinen logiikkahan kaikkeen on, että ensin hankitaan välineitä ja sitten vasta mietitään mitä niillä tehdään ja miten.

Kuvaaminen on todella satunnaista. Toisinaan tulee kuvattua lyhyen ajan sisällä paljonkin, mutta toisinaan kuluu tuskastuttavan pitkä aika (lue: useita viikkoja), jolloin kameraan ei tule juuri koskettua. Kuvien ottamisesta ja niihin keskittymisestä puhumattakaan. Kuvaamisessa lienen osaksi tästäkin syystä vieläkin melkoinen aloittelija, joten perusasioissa on opettelemista eivätkä lähellekään kaikki otetut kuvat onnistu. Ja vielä vähempää määrää kehtaa näyttää lähipiirille ja niistä sitten muutama on sellaisia, jotka kehtaisi näyttää myös laajemmalle yleisölle. Muistettava toki on, että tämä on vain harrastus, jonka ei ole tarkoitus tuottaa rahaa, joten voin kuvata juuri sen verran kuin kiinnostaa ja julkaista kuvia, jotka omasta mielestäni ovat onnistuneita.

Blogi-idea syntyi tässä päivänä yhtenä, kun sain kipinän alkaa askartelemaan kuvauksen oheen jotain välineitä. Halvalla kun pitää saada keinovaloja ja kuvausympäristöjä, niin itse pitää rakennella. Onneksi netin syövereistä saa mahdottoman paljon ideoita projekteihin. Ajattelinpa, että omat askartelut ansaitsevat myös oman kulmansa netissä siitäkin huolimatta, että idea on lähtöisin jostain toiselta kulmalta. Pyrin kuitenkin lisäämään jokaiseen muualta löydettyyn ideaan jonkin maininnan sen alkuperäisestä lähteestä.

Tällä alkukaneetilla julistan blogin avatuksi ja projekteja odottavaksi.

J-P